 |
| Syyskuun hämy 1 - mosaiikkityö 9/2011. |
Euroopan perusoikeusviraston johtaja Morten Kjærum varoitti suomalaisia liian abstraktista puheesta. Arki ja etenkin kunnat pitää hänen mielestään ottaa valmisteluun mukaan. Ohjelma ei saa olla pelkästään valtion virkamiesten ja kansalaisjärjestöjen käsialaa.
Pahimmat puutteet ovat
kuntien sosiaalitoimessa
Samoilla linjoilla oli eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Ohjelman täytyy hänen mielestään olla mahdollisimman konkreettinen ja toiminnallinen.
Ohjelmassa tulee Jääskeläisen mukaan osoittaa Suomen keskeisimmät ihmisoikeuspuutteet, asettaa selkeät tavoitteet niiden poistamiseksi ja antaa korjaamistoimille riittävät resurssit. Lisäksi täytyy valvoa ja seurata, että puutteet korjataan.
Jääskeläisen mielestä suurimmat ongelmat liittyvät kuntien sosiaalitoimen puutteisiin.
Lisää seminaarista voi lukea Kansan Uutisten verkkolehdestä. Muita medioita aihe ei näyttänyt isommin kiinnostavan. Edes oikeusministeriön verkkopalvelun uutisvirrassa en huomannut muuta tietoa kuin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin avauspuheen.
Ihmiset pelkäävät puhua
huonosta kohtelusta
Lyhyen puheenvuoron käytti kuulemistilaisuudessa myös Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkoston edustaja Eeva-Liisa Niinioja. Hän muistutti, että vammaisten ihmisten ongelmia on alettava tarkastella entistä enemmän ihmisoikeuksien näkökulmasta.
"Esimerkiksi ylilääkitystä tai tapaamisrajoituksia ei vielä riittävän herkästi tunnisteta pakkokeinoiksi. Yhä edelleen on niitä, jotka luulevat, että vammaista ihmistä saa kohdella huonommin kuin muita ihmisiä – miksi?Eeva-Liisa sanoi, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointi Suomessa voisi poistaa pelkoja ja antaa asioille oikeita nimiä.
On vaikeata tietää, mitkä kaikki ovat keskeisiä vammaisten kokemia ihmisoikeusloukkauksia, sillä ihmiset pelkäävät tuoda nimellään esiin omaa tai omaistensa huonoa kohtelua. "
"Ja toisin päin – se, että sopimuksen ratifiointia on lykätty, on voinut luoda kuvaa, että vammaisten ihmisten oikeuksista ei piitata."Ajoittain pelkään, että kyse on jostain vielä pahemmasta kuin piittaamattomuudesta.
- Eihän vain osa päättäjistä ja virkamiehistä vetkuta YK-sopimuksen ratifiointia siitä yksinkertaisesta syystä, että he vastustavat vammaisten ihmisoikeuksia.
Kunnille saatava
riittävät sanktiot
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen korosti aiheellisesti valvonnan ja seurannan tärkeyttä.
Riittääkö sekään, että saadaan uusi ohjelma, jonka toteutumista seurataan? Ilman sanktioita tuskin kannattaa kunnilta odottaa parannuksia.
Kehitysvammaisten asumisasioiden hoito on kuvaava esimerkki kuntien yliolkaisesta suhtautumisesta. Tätä aihetta käsittelee muuten Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaa Tukiviestin kolumnissaan. Hän muistuttaa, että kun YK:n vammaissopimus on ratifioitu, sen vastainen toiminta on lain vastaista toimintaa.
Kunnat eivät ole kaikki samanlaisia. Joissakin vammaisten asumis- ja muut palvelut ovat kohtalaisella tolalla, toisissa surkeassa jamassa.
- Miten vammaiset ja heidän omaisensa rohkaistuisivat nostamaan epäkohtia kuten myös onnistumisia entistä enemmän julkisuuteen?
Nykyisen yhdenvertaisuuslain 8 § kieltää vastatoimet syrjinnästä valittajaa kohtaan. Kuitenkin käytännössä vammaisen omainen saa ankaria saktioita, jos puuttuu tai valittaa vammaiseen kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista, pakkokeinoista tai vaikka diapamin käytöstä, kuten verkostomme adoptoimalle Violalle kävi.
VastaaPoistaVanhuslakiin esitetty Lex Sarahin tapainen työntekijöiden ilmoitusvelvollisuus havaitsemastaan asiakkaan kaltoinkohtelusta tulee ulottaa myös vammaisten läheisiin ja suojata heidät vastatoimien kiellolla.
Seminaarissa nostettiin esille kuntien viranomaisten asettaminen vastuuseen, virkasyytteeseen tai rahallisiin korvauksiin huonojen käytäntöjen kitkemiseksi, pelkät AVIn tai EOA huomautukset eivät johda mihinkään. (Nostetaan kunnallisvaaleissa esille)
Samoin vaadittiin vammaisvaltuutetun viran perustamista. Ensi vuonna aloittavan ihmisoikeuskeskuksen tehtävä on seurata ja valvoa ihmisoikeuksien toteutumista, pelkkä valvominen ilman santioita ei auta ruohonjuuritasolla.
Seminaarissa oli entinen EOA Paunio, joka jo 1996 vaati kehitysvammaisten pakkokeinojen uudelleen säätelyä ja velvoitti STM ilmoittamaan 30.6.1997 mennessä mihin toimenpiteisiin ratkaisuni on antanut aihetta. STM pohtii edelleen itsemääräämisoikeuden rajoituksia. Eikö olisi jo sanktioiden aika?
Olet Pirkko oikeassa siinä, ettei kaikkiin kuntiin vaikuta laki ilman sanktioita. Ei osa sosiaalialan henkilöstöstäkään toimi eettisesti hyväksyttävällä tavalla, ellei ole sanktioita.
VastaaPoistaTilanne on aika pelottava. Toimivatko sosiaali- ja terveyspalvelut siis vain valvonnan ja rangaistusten käyttövoimalla? Eikö motiivien pitäisi olla aivan toisentyyppiset? Outoa on sekin, että juristit näyttävät nyt edustavan humaaneimpia näkökoantoja.
Tärkeää joka tapauksessa että näihin ihmisoikeuskysymyksiin nyt on tartuttu.
Voi kuinka hienoa, että meidän joukolla on ollut edustaja tuollaisessa seminaarissa!! Kiitos niille, jotka jaksavat tehdä arvokasta työtä.
VastaaPoistaJoskus ne tulokset vielä näkyy. Tai näkyy ne jo nyt. En minä ainakaan muista, että ennen olisi näinkään paljon pidetty meteliä kehitysvammaisten ihmisarvosta. Jaksakaa, ystävät, jaksakaa!!
Minustakin on pelottavaa, jos tarvitaan raskas koneisto valvomaan, että kunnat ja virkamiehet noudattavat lakia. Jos olisi kunnon sanktiot, ne pitäisivät jo sinänsä monet varuillaan, ei tosin kokonaan ilman valvontaa.
VastaaPoistaEikö ole tärkeää saada vammaiset ja vanhukset ja heidän läheisensä käyttämään rohkeammin valituskanavia? Se olisi minusta aika luotettavaa valvontaa. Pirkon mainitseman yhdenvertaisuuslain mukaanhan valituksista ei saa rangaista.
Anja nosti esiin tärkeä kysymyksen, joka jokaisen meistä pitäisi uskaltaa eri yhteyksissä esittää suoraan päättäjille ja virkamiehille. "Ethän vain vastusta vammaisten ihmisoikeuksia?!"
Kyllä kasvokkain näkee jo ilmeestä, osuuko kysymys arkaan paikkaan.
Hyvää lauantaiaamua! Kirjoittaminen on minultakin jäänyt kovin vähiin viime aikoina. Syitä on useita, mutta pakko tunnustaa, että varmaan olemme vähän huonoja keskustelemaan omaehtoisesti, ellei Anjalta tule koko ajan uusia kirjoituksia alustukseksi.
VastaaPoistaSeuraan joka päivä Facebook-ryhmää ja melkein henkeä pidätellen adressin alekirjoituksia. Nuo seminaariuutiset sinänsä loivat taas uskoa parempaan, mutta usko alkaa horjua heti kun ajattelee Violan ja Olegin tilannetta. Miten voi olla näin vaikea saada heille oikeutta?
Olen yrittänyt suhtautua vammaisjärjestöihin ammatillisen asiallisesti, mutta Kynnystä lukuun ottamatta ne pakosti joutuvat päivä päivältä huonompaan valoon. Mikä voi estää ottamasta kantaa sen puolesta, että puhumattoman ihmisen tahto pyritään selvittämään niin hyvin kuin nykyisen tiedon varassa on mahdollista?
Pakko myöntää, et mul on ny oikeen paha uskonpuute. Ku Violan ja Olegin juttu ei kiinnosta pätkääkään ketää isokenkäsii, ni sehä tarkottaa, että siit vaan virkamiehet tekeen lisää sikamaisuuksii!!
VastaaPoistaJa mikä meitki vaivaa? Eiks ees tätä blogijengii enää kiinnosta?
Sinäns hyvä, että meikäläisten ääni kuuluu seminaareis. Mä en vaan luota tippaakaa näihin kaikenlaisii ohjelmii. Ain on joku uus tekeil, mut toteutus on ain yht huono. Esim. se VAMPO!! Voisko joku sanoo, mitä hyötyy siit on ollu?? Tai mitä hyötyy siit on vaik Olegille?!!
Mun mielest Anja on taas oikeil jäljil. Pitäs saada puskist pois ne, jotka vaan keksii tekosyit mut tosiasias vastustaa vammasten ihmisoikeuksii.
Arvokasta työtä teette te, jotka osallistutte tärkeisiin tilaisuuksiin ja tuotte esille yhteistä asiaamme. Pelottaa vain ajatella, mitä eri puolilla Suomea tapahtuu kehitysvammaisille. Vanhusten lääkityksestä oli taas julkisuudessa, mutta kehitysvammaisille saa ilmeisesti syöttää mitä vain.
VastaaPoistaOma lapseni on nyt ohdakkeisen polun alussa, kun pitäisi päästä ulos rauhoittavien lääkkeiden sumusta. En ole varma haluaako hän enää itse. On taantunut niin kauheasti sinä aikana, kun ei saanut juuri yhtään tavata meitä vanhempiaan eikä siskoaan ja tämän perhettä. Sitä vain ajatteli, että pitää voida tavata mutta ei jaksanut ajatella mitä sitten kun kaikki "hoidon" jäljet joutuu kunnolla näkemään. Raskasta on.
Mistään ei tähän taisteluun tule tukea. Onneksi meillä on hyvä perheyhteys, saadaan toisiltamme voimaa. Lääkenappi on monessa paikassa helppo vaihtoehto. Itse sain joskus töissä moitteita, kun kuulemma juttelin liikaa potilaiden kanssa. Minusta vaan tuntui, että se juttelu paransi usein paremmin kuin lääkkeet.
Alkaa tulla uskonpuute, kuten Jerry totesit. A-studion 17.10 ohjelma, näkyy vielä YLEn areenalla, vammaisyhdistysten (30) RAYlta saamista rahavirroista 50 milj e oli avartava.
VastaaPoistaEi yhtään ihmettele, miksei mikään muu vammaisjärjestö kuin Kynnys ry ole lähtenyt tukemaan Olegin ja Violan puolesta kerättyä adressia.
Ei vammaisjärjestöjä kiinnosta yksittäisen vammaisen tai hänen omaisensa ihmisoikeudet.
Uskomatonta, jos yksityiset asumispalveluyksiköt tai palvelukodit ovat hinnoitelleet kunnilta saamansa hoitomaksut voittoatuottaviksi eli toiminnan kannattavaksi.
Kuinkahan paljon Imatralla netotaan.
Kehitysvammaisen omainen ei voi kuitenkaan lähteä selvittelemään asumisyksikön taloudellista toimintaa tai mitään epäkohtia, kun takuuvarmasti seurauksena on tapaamiskielto ja viranomaisedunvalvoja.
Minua ihmetyttää, mikä on niin vaikeaa, ettei pakkokeinopykälää saada kuntoon? Nyt kun tietää, kuinka monta vuotta on ollut tiedossa, että siinä pykälässä on korjattavaa... vuodesta 1996 lähtien?! Tuntuu todella uskomattomalta!
VastaaPoistaEeva-Liisan puhe oli hyvä. Kaikki oleelliset asiat oli saatu mahtumaan lyhyeen puheeseen. Violan ja Olegin tapauskin oli saatu mukaan. Tuliko mitään kyselyjä tai kommentteja tähän liittyen muilta osallistujilta? Tai mihinkään muuhun kohtaan?
Hilma, haluan lähettää voimia teille! Uskon, että kun tuo lapsesi lääkitys saadaan vähennettyä, palaa hän turtumuksesta takaisin. Se ei hetkessä tapahdu, mutta tapahtuu, kun vain jaksaa uskoa. Nousukierteessä kertoi jokin aika sitten, miten hänen tyttönsä palasi omaksi itsekseen. On kuitenkin raskasta ja pelottavaa nähdä läheinen ihminen aivan lääketokkurassa. Maritan ja Roosan kommentit aikaisemmin olivat karua luettavaa myös. Kaikki tuki varmasti on tarpeen.
Minusta pahinta, mitä kehitysvammaiselle voi tehdä, on eristäminen täysin omista sukulaisistaan ja tuttavistaan, väkisin. Tällaisen käyttäminen rangaistustoimenpiteenä on julmaa. Kyllä hoitohenkilöstön ja muiden viranomaisten pitäisi lähinnä kannustaa omaisten yhteydenpitoa. Silloin on jotain vialla, jos omaiset eivät saa pitää yhteyttä. Mikä voisi olla enempää vahingollista ihmisen psyykelle kuin se, ettei saa nähdä itselle tärkeitä läheisiä ihmisiä? Se että kuulut omaan sukuusi, sinulla on omia tuttavia, se on jotain, mikä antaa elämään enemmän. Sinulla on merkitystä ja olet tärkeä jollekin. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Justukselle haluan myös sanoa, että olen toivonut, että teidänkin asumisasia selviäisi. Kohtuuttoman kauan sitä on odoteltu ja käsittämätöntä on, ettei alunperin annettu valita sitä sopivampaa vaihtoehtoa! Mikä lie senkin taustalla?
A-studion ohjelmaa pitää vielä sulatella, ennen kuin sitä pystyy kommentoimaan.
Ihmisoikeustoimintaohjelmaseminaarissa 12.10 pidetyistä puheista löytyy ministeri Henrikssonin puhe OM sivuilta ja EOA Jääskeläisen puhe EOA sivuilta.
VastaaPoistaParhaan puheen piti Elina Pirjatanniemi Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutista,arvostelemalla YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin viipymistä toteamalla Suomen kansainvälisen uskottavuuden jo horjuvan Pakkokeino § 42 kohdalla hän totesi, että kehitysvammaiset ovat jääneet paitsioon.
Eri järjestöjen 3 min puheenvuorot venyivät, joten loppukeskustelu jäi pitämättä.
Vammaisten järjestöjä edusti vammaisfoorumi. Meidän ihmisoikeudet vammaisten arkeen verkosto oli ainoa jolla oli esitteitä ja Olegin ja Violan adressi jaossa.
Olegin ja Violan adressia ovat tulossa tukemaan Kehitysvammaliiton Tikoteekki ja Kehitysvammaisten tukiliitto kuulemisasian puitteissa.
Vaihteeksi järjestöjen suunnalta siis jotain järkevää. Tikoteekille Olegin asia sopii oikein hyvin ajettavaksi. Heillä on asiantuntemusta ottaa kantaa puhumattoman kuulemiseen.
VastaaPoistaJohanna otti vähän aikalisää A-studion sulatteluun, kun taas minä päätin etten sulata tuollaista peliä ollenkaan. Kuntien vika tämä on. Ne ovat avanneet yksityisille yrityksille, joita myös järjestöjen bulvaanit ovat, ja kilpailulle sellaista palvelutuotantoa, jonka pitäisi olla vahvasti julkisen vallan omassa suojelussa. Kehitysvammaiset eivät sovi miljoonabusineksen välikappaleiksi.
Hieman lepyin kun kuulin parin järjestön lähteneen mukaan adressiin mukaan, mutta muuten olen kiukkuinen kuin ampiainen. Kirjoitan lisää, kun vähän lepyn.
Voimia kaamokseen, ystävät rakkaat!
Taas tullut reissattua maailmalla eikä siellä tule kirjoiteltua Suomeen kuin töihin sähköpostia.
VastaaPoistaA-studio oli valaiseva. (Katsoin Areenasta) Selvää on, että jos tavalliset yritykset ryhtyvät tuottamaan hoiva- ja hoitopalveluja, tavoitteena on ja pitää olla voitto. Nythän on kuitenkin kyse yleishyödyllisten järjestöjen perustamista säätiöistä ja ehkä yhtiöistäkin. Sellaiselle reilun millin voitto on aika muhkea.
Onko yhtenä syynä "ahneuteen" se, että RAY:n rahoituspäätökset ovat arvaamattomia? En siis tiedät ovatko ne, mutta tuli mieleen.
Niin tai näin, vammaisten palvelut eivät sovi kilpailukentäksi!!
Pirkko, kiinnostas tietää, et mitä tukiliitto tarkottaa tolla "kuulemisasian puitteissa". Onx se siis niide mielest nii, et kuulla pitää, mut silti voi tapaamiskieltoo jatkaa aina vaa???!
VastaaPoistavoimia arkeen. t. Henna http://esirukouksia.blogspot.com/
VastaaPoistaJerry, tässä selvennystä Tukiliiton vastaukseen: Tukiliiton Johtoryhmä on haasteessa esitetyn vaatimuksen - kehitysvammaisen, autistisen
VastaaPoistaja puhumattoman henkilön puolueeton ja asiantunteva kuuleminen - takana.
Joidenkin adressissa esitettyjen toteamien allekirjoittajina johtoryhmä ei kuitenkaan
voi olla.
On pyydetty selvennystä...
Jäliviisaissa pe 21.10 KaLle Isotalo otti esimerkiksi julkiswn rahan tuhlailevasta käytöstä Invalidiliiton uuden toimitalon taideostot, joita yritettin selvittää a-studiossa, rahoitettiinko ne RAY rahalla.
Eikö taidetta pitäisi mielluummin sijoittaa palvelutaloihin kuin liiton toimitiloihin?